Historia

Kun 1970-luvulla eräät torniolaiset hanuristit olivat esittäneet ajatuksen saada kootuksi hanuria soittavat yhteen, päätettiin Tornion kansalaisopiston ohjelmaan lukuvuodeksi 1977-78 ottaa koemielessä harmonikansoiton opintopiiri. Sana olikin kiertänyt hyvin harrastajien parissa ja ehkä myös ajankohta oli suotuisa, sillä ensimmäisenä vuonna ilmaantui kaikkiaan 28 soittajaa keskiviikkoisiin harjoituksiin, joiden vetäjänä toimi Ilmari ”musiikkimiestä joka sentti” Keskiluopa. Soitto oli aluksi pääasiassa pelkkää yhteissoittoa tuttujen kappaleiden parissa, taisi olla Metsäkukkia -valssi ensimmäinen. Taidollisten erojen tasoittamiseksi annettiin ns. tukiopetusta pienemmissä ryhmissä. Tällaisena apuopettajana toimi mm. Veikko Kari. Alkuaikoina soitettiin paljon ns. pelimannikappaleita.

Yhtenä rivijäsenenä ryhmässä toimi myös juuri paikkakunnalle muuttanut nuori ammattikoulun opettaja, jota pyydettiinkin seuraavan lukukauden alusta ryhmän opettajaksi. Näin käynnistyi lukuvuoden –78 alusta Torniossa myös varsinainen harmonikansoiton ryhmäopetus Teuvo Kalliolan johdolla. Tietysti myös yhteissoittoharjoituksia edelleen jatkettiin ja harmonikansoittajia ilmestyikin ennalta arvaamaton määrä, yhteensä 48 soittajaa. Näin oli hanurinsoiton opetus todella käynnistynyt jäädäkseen.

Kun yhteissoitto alkoi aikanaan luistaa, joidenkin mielestä jo tyydyttävästikin, sai ryhmä tarjouksia tanssien soittamiseksi. Tällöin varsinaisesti syntyi käsite Tornion Harmonikkakerho. Puheenjohtajana toimi Teuvo Kalliola ja sihteerinä Erkki Matinlassi.

Vuonna 1980 hankittiin kerholle omat äänentoistolaitteet ja yhteinen asu, koska tanssisoittoja oli varsin runsaasti.

Tammikuussa 1981 esiintyminen Kiirunassa ja joulukuun 6. päivänä 1981 Kveenien itsenäisyyspäiväjuhlissa Norjan Vesisaaressa.

Kevättalvella 1982 oli merkittävä tapahtuma kerhon historiassa. Silloin hiihtolomaviikolla suunnattiin matka Tallinnaan. Se oli kaikille ennen kokematon matka. Tallinnassa saimme tutustua soitinmuseoon ja kuunnella konservatorion harmonikansoiton opetustuntia. Oma konsertti pidettiin konservatorion oppilaille, Kalev´ in suklaatehtaan naisille (n. 700 henkeä) ja Viru –hotellin väelle, jossa torniolaisia pidettiin erikoisen hyvinä vieraina. Nimet kirjoitettiin hotellin Vip vieraskirjaan, jossa oli mm. Suomen silloisten päämiesten puumerkit, presidenttiä myöden.

Tällöin oli alkanut myös yhteistyö torniolaisen säveltäjä-sanoittaja Väinö Hanhelan kanssa, jonka säveltämä Hanurien tervehdys –kappale oli tehty juuri Tallinnan matkaa varten.

Syksyllä 1982 harmonikkakerhon sihteeriksi valittiin Lauri Pyyny ja kerho liittyi jäseneksi Suomen Harmonikansoittajain liitto ry:hyn.

25.3.1984 järjesti Tornion harmonikkakerho Kultaisen harmonikan aluekilpailun, joka oli suuri yleisömenestys, niin kuin harmonikkatapahtumat yleensäkin Torniossa. Tilaisuudessa myytiin lippuja 418 kpl, joka hieman ylitti sallitun määrän.

Vuoden 84 lopussa tunnelma ja toiminta kiihtyi entistäkin aktiivisemmaksi. Syynä oli maaliskuussa 1985 tehty konserttimatka Tornion ystävyyskaupunkiin Tanskan Ikastiin ja Putaan koulun ystävyyskoululle Unkarin Kaposvariin, sekä vierailu Hampurin Merimies –kirkkoon. Antoisa matka, jota vieläkin kaiholla muistellaan. Vuosien 1986 ja 87 toiminta kehittyikin Pohjoiskalotin harmonikkatapahtuman luomiseen ja kehittämiseen. Tapahtuma oli saanut suurta arvostusta kotimaan lisäksi niin Ruotsissa kuin Norjassakin ja päässyt mukaan myös Finland Festivals –ketjuun. Tapahtumasta oli tullut yleisömäärältään suurin torniolainen säännöllisesti toistuva kulttuuritapahtuma, jolla oli edellytyksiä kehittyä kansainvälisestikin tunnetuksi tilaisuudeksi.

Toukokuun lopulla 88 tehtiin vierailumatka norjalaiseen ystävyyskaupunkiimme Hammerfestiin, jossa oltiin paikallisen harmonikkakerhon vieraina. Siellä juksattiin turskaa ja ehkä vähän muutakn esiintymisen ohessa.

80-luvulla ja 90-luvun alkupuolella nuorten harmonikansoittajien perusopetus alkoi näkyä kerhon kokoonpanoissa. Tuolloin perustettiin Tornion Harmonikkakerhon nuorten ryhmä. Ryhmä osallistui Harmonikkaliiton järjestämiin harmonikkayhtyeiden ja –orkestereiden Suomenmestaruuskilpailuihin vuosina 92-99. Vuonna 98 Tornion Harmonikkakerho oli kisojen isäntänä ja vastasi niistä yhdessä Suomen Harmonikkaliiton kanssa. Aluksi sijoitukset olivat vaatimattomia mutta vuonna –95 Hollolassa voitettiin hopeaa ensimmäisen kerran. Sen jälkeen saatiin hopeamitali vielä kahdesti: Kotikisoissa v. –98 ja Kalajoella v. –99. Saavutus oli suuri. Ja sen vielä suuremmaksi teki se, että sijoitukset olivat sekä yhtye- , että orkesterisarjoissa.

90-luvun musiikillisena johtajana oli Teuvo Kalliola. Hänen lisäkseen kerholla oli suuri etuoikeus saada viikonloppuleirien vetäjäksi kapellimestari Veikko Huuskonen. Veikon panos taiteelliseen kehitykseen oli suuri. Hän sävelsi ja sovitti useita kappaleita kerhon tarpeisiin. Tunneituin lienee Kukkolankosken kuohuja –valssi, joka löytyy Harmonikkakerhon samannimiseltä cd-levyltä. Kolmantena taiteellisena vaikuttajana 90 –luvulla oli Aira Siuruainen-Kalliola. Vuosituhannen lopussa ja uuden alussa ohjaustyössä oli mukana myös Niko Mäenalanen.

Nuorten ryhmän ohella, myös vanhemmat soittajat kokoontuivat 90-luvulla säännöllisesti. Harmonikkakerhon tanssikeikoilla vanhemmat soittajat ovat esiintyneet yhdessä nuorten kanssa. Mukana on vielä muutamia soittajia, jotka ovat olleet kerhossa sen alkuajoista lähtien. ”Harmonikkanuoret” kasvoivat ja uusia tuli joukkoon. Vuosituhannen lähestyessä loppuaan kerhossa keskusteltiin harmonikkanuoret -nimityksen oikeellisuudesta. Uudeksi nimeksi tuli Tornion Harmonikkakerhon orkesteri.

Tornion Harmonikkakerhon alullepanema Pohjoiskalotin harmonikkatapahtuma alkoi laajeta ja silloin saatiin mukaan toimintaan Tornion ja Haaparannan kaupungit. Samalla tapahtumalle annettiin uusi nimi. Yhteistyön pohjalta syntyi Rajasoitto-Gränspelet, jonka toiminnassa Tornion Harmonikkakerho on mukana aktiivisesti.

Kerhon kokoonpanot ovat esiintyneet ahkerasti 90-luvulla. Lukuisat häät, kaupungin ja yritysten juhlat, Tornion sairas- ja kuntoutuskoti ovat olleet esitysten tapahtumapaikkoina. Kotoisista esiintymisistä juhlallisin oli kenties Tornion maatalousnäyttelyiden aikaan järjestetty evakkojuhla, jossa kuulijoita oli tuhatmäärin. Mukana oli Ruotsin ja Suomen valtionpäämiehet ja heidän seurueensa. On esiinnytty Tampereella Harmonikkaliiton 50-vuotisjuhlassa ja hyvin useana vuonna Harmonikkaliiton järjestämällä Suurella Harmonikkaristeilyllä. Lisäksi on osallistuttu Jutajaisiin useamman kerran ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlaan ainakin kerran.

Yhteistyö pelimannikuoron kanssa on jatkunut. Sota-ajan laulut ovat kaikuneet sadoille kuulijoille. Uutena projektina 90-luvun lopulla oli Pien Lottaystäväin konserttisarja, joka sekin sai hyvän vastaanoton.

Vuonna 97 Tornion Harmonikkakerho julkaisi CD-levyn. Äänitteen sävelmät koostuvat pääasiassa Tornion Harmonikkakerhon nuorisoyhtyeen ohjelmistosta, joita on esitetty Suomen Harmonikkaliiton järjestämissä yhtyeiden ja orkesterien Suomenmestaruuskilpailuissa vuosina 91-95. Erityisesti sävellykset Kukkolankosken kuohuja, Ilta Perämerellä ja Sirocco on omistettu Tornion Harmonikkakerholle. Monet sovituksista ovat ryhmälle vartavasten tehtyjä ja sovitus Muuttolintujen lähtöön on syntynyt Pohjoiskalotin harmonikkaviikolla (Rajasoitto) Veikko Huuskosen vetämällä harmonikkakurssilla, ryhmätyönä.

Yhdistyksessä on tällä hetkellä kolmisenkymmentä aktiivista jäsentä. Äänitetoimikunta, rajasoittotoimikunta, naistoimikunta ja johtokunta ovat toimivia. Puheenjohtajana vuodesta 1999 on vuonna 91 kerhon toimintaan mukaan tullut Jarmo Lahti ja sihteerinä kerhossa lähes yhtä kauan ollut Eija-Sinikka Juho. Taiteellisena johtajana ja opettajana on toiminut ansiokkaasti Teuvo Kalliola.

Kaikesta edellä olevasta voimme todeta, että kerhon toiminta on ollut omiaa edistämään alueen harmonikansoitonharrastusta, onhan yksin Teuvo Kalliolan oppilaana vuosien varrella ollut satoja eri henkilöitä kansalaisopistojen oppilaina. Tällä hetkellä korkeimmalle tasolle harmonikan soiton opiskelussa on yltänyt kerhomme jäsen Niko Mäenalanen, joka on suorittanut Sibelius-akatemian B-tutkinnon korkeimmalla mahdollisella arvosanalla.
Tornion Harmonikkakerhon "kultainen sävel" tulee tulevaisuudessakin olemaan nuorten harmonikansoiton harrastuksen edistäminen.